Elämme vuoden synkintä ja harmainta aikaa. Juuri tähän aikaan vuodesta moni tuntee itsensä normaalia alakuloisemmaksi, väsyneemmäksi ja ilottomaksi.

Kaamosmasennus on yleisin vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö, joka vaikuttaa lukuisien suomalaisten elämään pimeinä talven kuukausina. Lievempioireista talvisin esiintyvää mielialahäiriötä kutsutaan kaamosrasitukseksi, ja siitä kärsii jopa 30 prosenttia väestöstä. Molemmissa oireet alkavat ilmetä yleensä lokakuussa, ovat voimakkaimmillaan marraskuusta tammikuuhun ja lievittyvät helmi-maaliskuun aikana valon määrän lisääntyessä.

Yleisimpiä kaamosmasennuksen ja -rasituksen oireita ovat seuraavat:

1. Liikaunisuus ja päiväaikainen väsymys

80 prosenttia kaamosmasennuksesta potevista kärsii talvisin liikaunisuudesta. He kokevat, että uni ei ole virkistävää ja ovat väsyneitä päivisin siitä huolimatta, vaikka menisivät iltaisin aiemmin nukkumaan.

2. Lisääntynyt ruokahalu ja painonnousu

Lisääntynyttä ruokahalua, painonnousua ja erityisesti tarvetta syödä hiilihydraatteja esiintyy noin 70 prosentilla kaamosmasennusta potevista.

3. Toimintakyvyn huonontuminen

Kaamosmasennukseen kuuluu usein myös tyypillisiä masennusoireita, kuten alakuloisuutta, ahdistuneisuutta ja arvottomuuden tunnetta. Toimintakyky heikkenee niin töissä kuin vapaa-ajallakin, ja tuntuu, että ei saa mitään aikaiseksi.

Varmista, että nukut tarpeeksi ja hyvin

Kaamosmasennusoireita voi ehkäistä kirkasvalolampulla, säännöllisellä kuntoliikunnalla ja ulkoilulla etenkin valoisaan aikaan. Sänkyvalmistaja Tempur haluaa kuitenkin nostaa esiin myös laadukkaan ja riittävän unen merkityksen.

Päiväaikainen väsymys, ruokahalun kasvu, painonnousu sekä toimintakyvyn heikentyminen liittyvät suoraan myös liian vähäiseen unen saantiin ja puutteelliseen nukkumisergonomiaan. Huono uni vaikuttaa mielialaan ja heikentää keskittymiskykyä. Univaje vaikuttaa myös hormonitoimintaan ja voi lisätä ruokahalua ja etenkin hiilihydraattien himoa.

Pimeään aikaan onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että nukkuu riittävästi ja että nukkumisen puitteet, eli sänky, tyyny ja peitto, ovat kunnossa.

Suurin osa suomalaisista nukkuu tavallisella, usein vielä liian vanhalla joustinpatjalla. Halvemman hintaluokan joustinpatjat eivät tue selkää oikein, vaan ne työntävät nukkujaa ja luovat painepisteitä, puutumista ja kipua. Se pakottaa vaihtamaan asentoa, kääntyilemään ja heräilemään, jolloin uni kärsii. Voit nukkua kahdeksan tuntia yössä ja tuntea silti olosi väsyneeksi. Huono nukkumisergonomia aiheuttaa myös niska-hartiaseudun särkyjä ja jäykkyyttä, jotka heikentävät entisestään mielialaa.

Viskoelastinen Tempur-materiaali muovautuu kehon lämmön mukaan ja auttaa löytämään hyvän asennon heti sänkyyn mentäessä. Tämä alun perin Nasan kehittämä materiaali jakaa kehon painoa tasaisesti laajalle alueelle ja vähentää kehoon kohdistuvaa painetta, mikä sallii esteettömämmän pintaverenkierron. Tämä on yksi tärkeä hyvän yöunen mahdollistava osatekijä.

Suuri merkitys on myös tyynyllä, jonka muoto ja korkeus pitäisi aina valita ammattilaisen avulla yksilöllisesti. Aivan kuten patja, myös Tempur-tyyny joustaa kehon muotojen mukaan ja tukee nukkumisasentoa ergonomisesti oikein.

Tutustu Tempur-kampanjoihin täällä! 

Asiantuntija avuksi jo tyynyn valintaan

Hyvää unta ja parempaa palautumista tavoitellessa kannattaa hyödyntää viime aikoina paljon kehittynyttä nukkumisergonomiatietoutta.

Esimerkiksi tyyny vaikuttaa niin selkä-, niska- kuin olkapääterveyteen ja ohjaa koko vartalon asentoa. Tyyny kannattaa valita yhdessä koulutetun nukkumisergonomian asiantuntijan (KNA) kanssa samoin kuin patjakin.

KNA:lla on valmiudet arvioida nukkumisergonomiasi nykytilaa ja sen vaikutuksia toimintakykyysi. Hän osaa valita yksilöllisesti nukkumisergonomiaasi sekä toimintakykyäsi ylläpitävät ja edistävät vuode-, patja-, tyyny-, peitto- ja muut tuoteratkaisut, sekä opastaa keskeisissä unenhuollon kysymyksissä. Asiantuntijoiden yhteystiedot löydät nukkumisergonomia.fi -sivustolta, jossa voit myös tutustua nukkumisergonomian oppaaseen ja videoihin.

Tilaa Tempurin uusin kuvasto täältä!

Lähteet:

Duodecim Terveyskirjasto

Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2006: 2