Kehon lämpötila, nukkumisympäristö sekä patja ja tyyny vaikuttavat merkittävästi siihen, miten nukumme. Saunomisella on hiljattain julkaistuissa tutkimuksissa todettu olevan merkittäviä terveysvaikutuksia. Saunomisen jälkeen olo on rentoutunut ja uni maistuu, mutta mihin tämä perustuu?

Kesäinen Suomi, sauna, järvet ja merenlahdet, niityt ja metsät. Pala aitoutta. Suuri maisema sisällämme. Moni asia näyttää erilaiselta saunanlauteilta tarkasteltuna, höyryn kuuman kielen nuolaistessa hartioita, terveellinen hiki otsalla. Sauna ja saunominen merkitsevät meille monia asioita, kuten puhdistautumispaikkaa, rentoutunutta näköalaa itseen sekä terveystekoa.

Saunomisen unettavat vaikutukset

Saunomisen fysiologisia vaikutuksia voidaan osittain ymmärtää, kun sitä verrataan esimerkiksi kohtuukuormitteiseen liikuntaan, kuten reippaaseen kävelyyn. Liikkuminen ja saunominen nostavat sykettä, mikä taas nostaa kehon vireystilaa. Saunoessa elimistön sisäinen lämpötilan nousee. Unettava vaikutus alkaakin yleensä noin 1-2 tuntia saunomisen jälkeen, kun kehon sisäinen lämpötila alkaa laskemaan.

Saunominen voimistaa kehon ääreisverenkiertoa. Tavallisesti sydämen pumppaamasta verestä 5-10 % menee ihon pintaverenkiertoon, mutta saunoessa kuumuuden ja verisuonten laajenemisen seurauksena pintaverenkiertoon ohjautuu 50-70 % verenkierrosta. Voimistunut ääreisverenkierto on nukahtamisen kannalta hyvä asia, koska kehon ääreisosien lämpö auttaa nukahtamisessa.

Tutkimuksissa 30 minuutin saunominen laski verenpainetta keskimäärin 7 mmHg, ja vähensi pulssiaallon nopeutta valtimoissa, mikä viittaa verisuonten lisääntyneeseen joustavuuteen. Joustavuuden vastakohta on verisuonten supistuminen esimerkiksi tupakoinnin seurauksena, jolloin ääreisverenkierto heikentyy. Lämpö kulkeutuu verenkierron mukana kehon ääreisosiin ja haihtuu kämmenien ja jalkaterien kautta. Tällöin aivoissa on vähemmän verta ja aivojen lämpötila laskee.

Makuuhuoneen lämpötilan ja nukkumisympäristön merkitys

Saunomisen jälkeen nukkumaan mennessä nukkumisympäristön vaikutus uneen on merkittävä.

Makuuhuoneen lämpötila olisi hyvä olla noin 17-21 astetta nukahtamisen helpottamiseksi. Tällöin hengitämme viileää ilmaa, jolloin aivojen lämpötila laskee ja nukahtaminen helpottuu. Makuuhuoneen pimentäminen laadukkailla pimennysverhoilla tai unimaskin käyttö aktivoivat melatoniinin eritystä. Viileässä huoneessa nukkuminen vaatii myös nukkumisen apuvälineiltä sopivuutta. Painetta vähentävä Tempur -patja ja –tyyny mahdollistavat tavallisia materiaaleja esteettömämmän pintaverenkierron, jolloin lämpö pääsee veren mukana kehon ääreisosiin. Tempur -materiaali on myös avosoluista, jolloin se hengittää ja tukee lämpöenergian haihtumista eikä hiosta. Tempurilla nukkujille onkin suositus on testata nukkumista normaalia viileämmässä makuuhuoneessa, jotta voisi täysin hyötyä ainutlaatuisen materiaalin eduista.

– Peitolla on merkittävä vaikutus unen laatuun. Tavallinen peitto sitoo ja hautoo lämpöä, jolloin nukkujalla on kuuma. Vastaavasti liian ohut peitto yhdistettynä viileään makuuhuoneeseen saa nukkujan palelemaan. Tempur Fit -peitot huolehtivat automaattisesti siitä, että kehon lämpötila pysyy ihanteellisena läpi yön varastoimalla kehon lämpöä ja palauttamalla sen tarvittaessa yön aikana takaisin, Nyyssölä sanoo.

Peittojen Temprakon® Technology -materiaali on alun perin Nasan avaruuspukuihin kehittämä ja patentoima innovaatio, jonka tärkeä ominaisuus on kehon tasaisen lämpötilan ylläpitäminen. Peitossa käytetty ohut Temprakon®-täyte säätää ja ylläpitää kehon optimilämpötilaa aktiivisesti.

Anna asiantuntijan auttaa

Tempurilla sinua palvelevat Koulutetut Nukkumisergonomian asiantuntijat, jotka tarjoavat apua ja ratkaisuja moniin eri nukkumisen haasteisiin. Meille kannattaa tulla rohkeasti juttelemaan, koska moni haaste ja vaiva voidaan ratkaista jo pienillä muutoksilla, Nyyssölä rohkaisee. Valtterin löydät Tempur Kampin liikkeestä ja muut asiantuntijat löydät kätevästi nukkumisergonomia.fi -sivustolta.

Varaa aika maksuttomaan kartoitukseen – saat myös lahjan ja kahvit! Lahjan arvo jopa 109 €

Katso ajankohtaiset TEMPUR-tarjoukset tästä!

Lähteet:

Buguet, A. 2007. Sleep under extreme environments: Effects of heat and cold exposure, altitude, hyperbaric pressure and microgravity in space. Elsevier. Volume 262, Issues 1–2, 15 November 2007, Pages 145-152.

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0022510X07004571

Lääkärikirja Duodecim, 10.3.2022, Yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Kylmät jalat – Terveyskirjasto

Lääkärikirja Duodecim, 10.11.2020, Professori, kliinisen kemian erikoislääkäri Lasse Viinikka

Sauna ja terveys – Terveyskirjasto

Vihavainen, R. 2006. Sauna ja uni. Suomen saunaseura. n.d.

https://www.sauna.fi/saunatietoa/sauna-ja-terveys/sauna-ja-uni/

Halmekoski, T. 2018. Hyvä terveys 13/2018. Julkaistu 2018.

https://www.digilehdet.fi/hyvaterveys/ed2712fe-7b0e-4c24-9df8-af2acb87dffd

Kukkonen-Harjula, K., Kauppinen, K. 2006. Health effects and risks of sauna bathing. Int J Circumpolar Health. 2006;65(3):195-205. Julkaistu 06/2006. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16871826

Laukkanen, J., Laukkanen, T., Kunutsor, S. 2018. Cardiovascular and other health benefits of sauna bathing: A Review of the evidence. Mayo Clinic Proceedings. Volume 93, Issue 8, Pages 1111–1121. Julkaistu 08/2018.

https://www.mayoclinicproceedings.org/article/S0025-6196(18)30275-1/fulltext

Laukkanen, T., Laukkanen, J., Poikonen, S. 2018. Suojaako sauna sydäntä? Sydän.fi. Julkaistu 25.4.2018. https://sydan.fi/fact/suojaako-sauna-sydanta

Lääketieteen sanasto. 2018. Noradrenaliini. Duodecim terveyskirjasto. n.d. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02346

Rintamäki, H. 2016. Valvottaako helle? Nämä keinot auttavat nukkumaan paremmin. Työterveyslaitos. Julkaistu 7.7.2016. https://www.ttl.fi/tyopiste/valvottaako-helle-nama-keinot-auttavat-nukkumaan-paremmin/